Työyhteisö+
Työyhteisö+ -hankkeessa kehitetään julkisen ja kolmannen sektorin organisaatioiden työyhteisöjen kehittävää työotetta. Hankkeen resursseilla vahvistetaan ja kehitetään hankkeeseen osallistuvien työyhteisöjen kykyä uudistua ja löytää yhdessä uusia toimintatapoja työn tehostamiseen, sujuvoittamiseen, inhimillistämiseen sekä tuottavuuden ja työhyvinvoinnin lisäämiseen.
Hankkeen keskeinen kehittämisen instrumentti on työyhteisöille toteutettava yhteiskehittämisen valmennus, jossa yhdistetään työyhteisön työnohjauksen sekä työyhteisön omia ideoita tukevan kehittämisvalmennuksen elementtejä. Valmennukset kestävät 10 kuukautta ja työyhteisöt kukin tahollaan kokoontuvat kerran kuukaudessa yhteiskehittämisen teeman äärellä.
Rovaniemellä hankkeen kohderyhminä ovat Rovaniemen kaupunki, Rovaniemen seurakunta ja Lapin hyvinvointialue (Lapha).
Aapo ja Juho juttelivat työyhteisöjen kehittämisestä – lue ajatuksistamme alla
Työnohjaus rakentaa kestävää työelämää muutoksen keskellä
Työelämä muuttuu jatkuvasti. Miten työyhteisöt voivat säilyttää toimintakykynsä, hyvinvointinsa ja tuottavuutensa jatkuvien muutosten keskellä? Työnohjaajakouluttaja Aapo Pääkkö Dialogic Oy:stä näkee vastauksen ennen kaikkea laadukkaassa vuorovaikutuksessa ja turvallisessa dialogissa.
Työelämä muuttuu, halusimme tai emme
Miten näet työelämän tämän hetken tilanteen?
”Työelämä muuttuu koko ajan riippumatta siitä, mitä me itse teemme. Organisaatiot kohtaavat jatkuvia muutoksia, eikä niiden pysäyttäminen ole mahdollista. Siksi tärkeäksi kysymykseksi nousee: mihin voimme vaikuttaa ja mihin meidän kannattaa suunnata huomio?”
Pääkön mukaan työyhteisöjen kannattaa suunnata energiaansa asioihin, joihin niillä on aitoa vaikutusvaltaa. Jos emme voi muuttaa asioita, voimme vaikuttaa omaan asennoitumiseemme sekä tapaamme olla vuorovaikutuksessa yksilöinä ja yhteisöinä. Samalla on huolehdittava siitä, että työn tekemisen tapa on inhimillisesti kestävää.
”Pelkkä lyhytaikainen tehokkuus ei riitä tavoitteeksi. Tarvitsemme työelämän kestävää laatua. Sellaista työelämää, jossa ihmiset voivat tehdä työnsä hyvin ja säilyttää samalla hyvinvointinsa pitkäkestoisesti.”
Esihenkilöiden päätökset näkyvät arjessa
Millainen merkitys johtamisella on muutoksessa?
”Esihenkilöt ja johtajat tekevät joka päivä päätöksiä, jotka vaikuttavat ihmisten kokemukseen työstä ja elämästä. Siksi johtamisella on valtava merkitys.”
Pääkkö muistuttaa, että organisaatiot rakentuvat ihmisistä, eivät pelkästään rakenteista tai prosesseista.
”Keskeinen kysymys on, miten ihmiset toimivat ja mikä heitä motivoi. Ihmisellä on vahva tarve tulla kuulluksi ja nähdyksi omassa työssään. Jos tämä kokemus puuttuu pitkään, seuraukset näkyvät sitoutumisessa, työilmapiirissä ja joskus myös poissaoloina.”
Lähtökohtana myönteinen ihmiskuva
Miten työyhteisön vuorovaikutusta voidaan vahvistaa?
”Toimiva vuorovaikutus alkaa ihmiskuvasta. Uskon siihen, että ihmiset haluavat tehdä työnsä hyvin ja pyrkivät tekemään keskimäärin hyvää jälkeä.”
Tämän vuoksi työyhteisöissä pitäisi hänen mukaansa kysyä vähemmän, miksi ihmiset eivät toimi, ja enemmän, mitä tarvitaan onnistumisen mahdollistamiseksi.
”Hyvä kysymys on: mitä meidän täytyy tehdä, jotta ihminen voi tehdä työnsä mahdollisimman hyvin? Kun tätä lähdetään yhdessä pohtimaan, löytyy usein myös kaikkia hyödyttäviä ratkaisuja työn sujuvoittamiseen.”
Tuottavuus ja hyvinvointi eivät ole vastakohtia
Työelämän keskustelussa puhutaan paljon taloudellisesta tuottavuudesta. Pääkkö ei näe sitä työhyvinvoinnin vastakohtana.
”Parhaimmillaan kyse on win-win-asetelmasta. Kun työn tekeminen helpottuu, yhteistyösuhteet sujuvoituvat ja turha kuormitus vähenee, myös tuottavuus paranee.”
Hänen mukaansa myös työnantajakuva rakentuu yhä enemmän työyhteisön arjesta.
”Nykyään työntekijöiden kokemukset työyhteisöistään leviävät nopeasti. Hyvässä työpaikassa yksi lähtee ja moni haluaa tilalle. Huonossa tilanteessa voi käydä päinvastoin.”
Psykologinen turvallisuus on työyhteisön keskeinen voimavara
Mikä on työnohjauksen tärkein tehtävä juuri nyt?
”Psykologinen turvallisuus on ehkä tärkeämpää kuin koskaan. Työnohjaajan tehtävä on rakentaa turvallisia tiloja, joissa ihmiset uskaltavat puhua avoimesti, ajatella yhdessä ja tarkastella omaa toimintaansa.” Tutkimuksella on osoitettu, että työyhteisön psykologinen turvallisuus on keskeinen työelämän koetun laadun ja taloudellisesti tuloksekkaan toiminnan komponentti.
Pääkkö korostaa, että työn kehittäminen ei synny kiireessä.
”Ajattelu vaatii aikaa. Jos työyhteisöllä ei ole mahdollisuutta pysähtyä tarkastelemaan työtään ja kaikkea siihen liittyvää yhdessä, tärkeät havainnot jäävät helposti tekemättä tai hyödyntämättä.”
Työnohjaus tarjoaa tällaisen pysähtymisen paikan. Sen avulla voidaan käsitellä niin työn sujumiseen, vuorovaikutukseen kuin muutoksiinkin liittyviä kysymyksiä.
Miten työnohjaajakoulutus on kehittynyt viime vuosina?
Työnohjaajakoulutuksen laatu on kehittynyt myönteisesti mm Suomen työnohjaajat ry.n koulutussuositusten ja koulutusyrityksissä tehdyn kehittämistyön ansiosta.
Myös työnohjaus on muuttunut
”Hyvää työnohjausta on monenlaista. Oleellista on, että se vastaa ohjattavien ja tilaajan tarpeisiin. Minulle se on yhä enemmän prosessien ja vuorovaikutussuhteiden tarkastelua. Aiemmin huomioni saattoi kohdistua enemmän yksittäisiin tilanteisiin ja se saattaa toimia edelleenkin, mutta nykyään
mielenkiintoni kohdistuu enemmän kokonaisuuksiin, vuorovaikutusilmiöihin ja rakenteisiin. Työnohjaajalta edellytetään kykyä auttaa työyhteisöjä hahmottamaan työelämän muutoksia työyhteisötason lisäksi myös laajemmassa kontekstissa.
Samalla keskusteluun on noussut vahvasti resilienssi, joka tarkoittaa ei pelkästään yksilön vaan myös työyhteisön ja organisaation muutoskestävyyttä eli kykyä selviytyä muutoksista, oppia mahdollisista vaikeuksista ja jatkaa eteenpäin. Tulevaisuuden työelämässä se on yksi tärkeimmistä työyhteisöjen taidoista.”
Dialogi luo työyhteisön tulevaisuutta
Pääkkö uskoo, että työelämän suurimmat haasteet eivät ratkea pelkästään uusilla järjestelmillä tai organisaatiouudistuksilla. ”Työarjen ratkaisut löytyvät ihmisistä ja siitä, miten he toimivat ja keskustelevat keskenään. Laadukas dialogi rakentaa luottamusta, synnyttää uusia ajatuksia ja auttaa työyhteisöjä uudistumaan.”
Juuri tähän myös Työyhteisö+ -hanke pyrkii: vahvistamaan työyhteisöjen kykyä löytää yhdessä uusia toimintatapoja, jotka lisäävät samanaikaisesti sekä työn mielekkyyttä että tuloksellisuutta.
”Kun ihmiset tulevat kuulluiksi ja pääsevät vaikuttamaan omaan työhönsä, syntyy työyhteisöjä, jotka kestävät muutosta, tekevät tulosta ja rakentavat parempaa tulevaisuutta yhdessä.” – Aapo Pääkkö, Dialogic Oy.
